Tietoa virtsainkontinenssista

Virtsainkontinenssi määritellään lyhyesti kyvyttömyydeksi pidättää virtsaamista vessakäyntien välillä.

Noin 300 000-440 000 suomalaista kärsii virtsainkontinenssista. Mukaan kuuluu kaikenikäisiä, niin naisia kuin miehiä. Tavallisin oire on vahva virtsaamistarve ja/tai tiheät wc:ssä käynnit.

Osa heistä ei saa pidäteltyä yskiessään, aivastaessaan tai urheillessaan. Osalla taas virtsa karkailee, kun virtsaamistarpeen tunne kasvaa niin voimakkaaksi niin nopeasti, etteivät he ehdi ajoissa vessaan.

Virtsainkontinenssista puhuttaessa erotetaan kaksi päämuotoa:

  • Pakkoinkontinenssi (yliaktiivinen virtsarakko) tarkoittaa lisääntynyttä virtsaamistarvetta ja/tai virtsankarkailua (tahaton virtsankarkailu, johon liittyy voimakas pakonomainen tunne).
  • Ponnistusinkontinenssi tai virtsankarkailu, joka voi johtua esimerkiksi heikentyneistä lantionpohjalihaksista.
    On olemassa myös näiden kahden muodon sekamuoto, jota kutsutaan sekamuotoiseksi virtsankarkailuksi.


Yliaktiivinen rakko

Virtsainkontinenssi aiheutuu siitä, että tyhjentäjälihas (ks. kuva) on liian aktiivinen ja supistuu tahattomasti aivoista tulevien hermoimpulssien vuoksi. Sen sijaan, että tyhjentäjälihas pysyisi passiivisena silloin kun virtsaa täyttyy virtsarakkoon, tyhjentäjälihas supistuu ja aiheuttaa yhtäkkisen ja hallitsemattoman tarpeen virtsata, vaikka rakko ei olisikaan täynnä.

Normaalitapauksissa tyhjentäjälihas supistuu vain virtsaamisen aikana. Pakkoinkontinenssissa (yliaktiivinen virtsarakko) rakko supistuu juuri ennen virtsaamista – vaikka rakossa olisi vain vähän virtsaa. Nämä supistukset aiheuttavat tahattoman virtsaamisen, mikä tarkoittaa äkillistä ja voimakasta tarvetta virtsata. Näiden oireiden lisäksi osa virtsainkontinenssipotilaista kärsii virtsantiputtelusta – yliaktiivisen rakon aiheuttamasta virtsankarkailusta.

Pakkoinkontinenssi (yliaktiivinen virtsarakko) voi vaikeuttaa arkea ja vaikuttaa elämänlaatuun monella tapaa. Se voi vaikuttaa uneen, arkeen, työhön, seksielämään sekä suhteeseen kanssaihmisiin. Tästä huolimatta monet eivät hae apua, sillä he joko vähättelevät oireita tai ajattelevat niiden kuuluvan ikääntymiseen.

Asiasta voi olla myös vaikea puhua, sillä oireet herättävät potilaissa häpeää tai pelkoa siitä, ettei oireita voida hoitaa. Monet virtsainkontinenssista kärsivät kehittävät usein oman tapansa selvitä jokapäiväisistä tilanteista:

  • He pysyvät mahdollisimman paljon kotona, jossa wc on lähellä.
  • He välttävät intiimejä tilanteita ja seksiä, sillä pelkäävät virtsankarkailua.
  • Jos he lähtevät ulos, he varmistavat, että wc on lähellä.
  • He yrittävät välttää ”vahinkoja” ja käyvät wc:ssä usein.
  • He välttävät julkista liikennettä.
  • He välttävät juomista vähentääkseen virtsaamisen tarvetta.
  • He suosivat tummia vaatteita, jotka peittävät mahdolliset virtsankarkailut. Jos he tarvitsevat suojia, he käyttävät usein ilmavia vaatteita.
  • He kuljettavat mukanaan ylimääräisiä vaatteita ja mahdollisesti suojia mahdollisen vahingon varalta.
  • Junassa, teatterissa, lentokentällä ja elokuvissa he valitsevat lähellä uloskäyntiä olevan paikan päästääkseen tarvittaessa nopeasti vessaan.

Ponnistusinkontinenssi

Ponnistusinkontinenssi koskee pääasiassa naisia, tavallisesti nuoria naisia, ja on tavallisin virtsainkontinenssin muoto.

Mikä aiheuttaa ponnistusinkontinenssia?

Virtsan pidättämiskyvyn puute johtuu tavallisesti lantionpohjalihasten ja virtsaputken lihasten heikkenemisestä. Tämän syitä voivat olla esimerkiksi:

  • Synnytys; erityisesti ensimmäistä synnytystä pidetään riskinä.
  • Krooninen yskä tai ylipaino.
  • Eri lääkkeet, jotka voivat heikentää virtsaputken sulkeutumismekanismia.

Ponnistusinkontinenssin oireet

Ponnistusinkontinenssi tulee ilmi, jos potilaalla esiintyy pientä, tahatonta virtsankarkailua fyysisen aktiviteetin, aivastamisen, yskimisen tai nauramisen yhteydessä, kun paine vatsaontelossa kasvaa. Muina oireina voi olla, että virtsatessa vain pieniä määriä tulee ulos.

Ponnistusinkontinenssista kärsivät lähinnä naiset, ja vaiva liittyy usein raskauteen, synnytykseen ja vaihdevuosiin. Ylipaino, krooninen yskä, ummetus ja raskas työ voivat myös vaikuttaa ponnistusinkontinenssiin.

Miehillä ponnistusinkontinenssi on harvinaisempi ja liittyy usein eturauhasleikkaukseen.

Ponnistusinkontinenssin hoito

Suurinta osaa ponnistusinkontinenssista kärsivistä naisista ja miehistä voidaan auttaa – kokonaan tai osittain.

Kolme hoitotyyppiä ovat:

  • Lantionpohjalihasten treenaaminen: potilas treenaa ja vahvistaa lantionpohjalihaksia, mikä vähentää tahatonta virtsankarkailua. 
  • Hormonihoito: Estrogeenihoito voi olla mahdollinen hoito vaihdevuosien jälkeen, vaihtoehtona leikkaukselle.
  • Lääkehoito: Yleisimmin ponnistusinkontinenssia hoidetaan lääkityksellä.

Sekamuotoinen virtsankarkailu

Sekamuotoinen virtsankarkailu on sekoitus ponnistus- ja pakkoinkontinenssia (yliaktiivinen virtsarakko). Sekamuotoinen virtsankarkailu on yleisempi naisilla. Noin 30 prosenttia virtsainkontinenssista kärsivistä naisista kärsii tästä tyypistä.

Sekamuotoista virtsankarkailua hoidetaan samoin kuin ponnistus- ja pakkoinkontinenssia (yliaktiivinen rakko). Lue lisää kahdesta virtsainkontinenssin muodosta ylempää.

Virtsainkontinenssi ja seksi

Monet virtsainkontinenssista kärsivät välttävät intiimejä tilanteita, koska häpeävät oireita. Siksi on melko yleistä, että virtsainkontinenssi vaikuttaa seksielämään negatiivisesti. Joillakin naisilla esiintyy virtsankarkailua tai rakko saattaa tyhjentyä orgasmin yhteydessä. Jotkut eivät halua harrastaa seksiä enää ollenkaan. Potilaan seksielämää voi usein parantaa keskustelu kumppanin kanssa sekä lääkehoito.

Lähteet:
1. Janusinfo.se; riktlinjer; urininkontinens
2. Duodecim: A. Tiitinen: Virtsankarkailu naisella, 2019 ja Duodecim: Saarelma, O: Virtsankarkailu, virtsainkontinenssi (miehet), 2019
3. Debra E Irwin, Ian Milsom, Steinar Hunskaar et al., Population-based survey of urinary incontinence, overactive bladder, and other lower urinary tract symptoms in five countries: results of the EPIC study, Eur Urol 2006 Dec;50(6):1306-14
4. Debra E Irwin, Zoe S Kopp, Barnabie Agatep et al., Worldwide prevalence estimates of lower urinary tract symptoms, overactive bladder, urinary incontinence and bladder outlet obstruction; BJU Int 2011 Oct;108(7):1132-8

PP-TOV-FIN-0043-16102020